Mihin ulkoyksikkö kannattaa sijoittaa?

Ulkoyksikkö kannattaa sijoittaa hyvin tuulettuvaan ja varjoisaan paikkaan, riittävän korkealle maasta ja pois makuuhuoneen ikkunan sekä kulkuväylien läheltä. Paikan valinta vaikuttaa suoraan laitteen hyötysuhteeseen, käyntiääneen ja huollettavuuteen. Ulkoyksikkö ottaa lämmön ulkoilmasta, joten se tarvitsee ympärilleen esteettömän ilmankierron. Suomen talvi tuo omat vaatimuksensa, sillä sulatusvesi, jää ja kinostuva lumi on huomioitava jo sijoitusta suunniteltaessa.

Mitkä tekijät ratkaisevat ulkoyksikön parhaan paikan?

Paras paikka löytyy tasapainottamalla ilmankierto, käyntiäänen kantautuminen, sulatusvesien poisto ja putkiyhteyden pituus. Yksikään näistä ei yksin ratkaise, vaan sijoitus on aina kompromissi.

• Ilmankierto: yksikön ympärille jätetään vapaata tilaa, ohjeena noin 30 cm ja seinään päin noin 15 cm ilmatila. Ahdas nurkka tai syvennys tukahduttaa ilmavirran.
• Käyntiääni: herkkäunisen kannattaa välttää sijoitusta makuuhuoneen ikkunan viereen, sillä kompressori ja puhallin tuottavat käydessään ääntä.
• Sulatusvesi: lämmityskäytössä yksikkö sulattaa kennoon kertyvän jään, ja vesi jäätyy uudelleen maahan. Siksi yksikköä ei sijoiteta kulkuväylille.
• Putkiyhteys: kylmäaineputket sisäyksikölle pidetään mahdollisimman lyhyinä, ideaalisti alle viisi metriä. Pitkä yhteys lisää lämpöhäviötä ja kuormittaa kompressoria.

Kuinka korkealle ulkoyksikkö kannattaa nostaa?

Ulkoyksikön alareuna kannattaa nostaa yli metrin korkeuteen maasta, ideaalisti noin 120-150 cm. Näin yksikön alle kertyvälle jäälle jää tilaa, eikä jääpatsas pääse nousemaan yksikön sisälle asti ja rikkomaan sitä.

Valmistajat ilmoittavat usein vähimmäiskorkeudeksi 30-40 cm, mutta Suomen lumessa käytännön korkeus on selvästi suurempi, tyypillisesti 60-100 cm. Liian matalalle asennettu yksikkö voi hautautua lumeen, jolloin ilmankierto estyy ja teho romahtaa juuri pakkasilla. Huomioi myös, ettei katolta pääse putoamaan lunta yksikön päälle.

Seinäteline, maateline vai sokkeliteline?

Seinäteline on edullisin ja nostaa yksikön korkealle, mutta johtaa rakenteisiin runkoääntä eli seinän kautta kantautuvaa resonanssia. Maa- ja sokkeliteline vaimentavat tätä ääntä paremmin.

Maateline maksaa noin 50 euroa seinätelinettä enemmän ja vaatii vaakasuoran alustan, mutta katkaisee runkoäänen tehokkaasti. Haittana yksikkö jää matalalle. Sokkeliteline on välimuoto: se nostaa yksikön korkeammalle kiinnittämättä sitä puuseinään, mikä sopii esimerkiksi tulevan salaojaremontin kohteeseen. Parvekkeelle sopii kumijalusta, joka poistaa runkoääntä ja pitää yksikön matalana kaiteen alapuolella. Äänen kantautuminen riippuu telineestä, kuten asennustelineiden eroista käy ilmi.

Mitä sijoitusvirheitä kannattaa välttää?

Yleisin virhe on sijoittaa yksikkö niin ahtaaseen tilaan, että poistoilma kiertää takaisin sisäänottoon. Tätä kutsutaan oikosulkuvirtaukseksi, ja se laskee hyötysuhdetta merkittävästi, kun laite käsittelee samaa jo jäähtynyttä ilmaa uudelleen.

Toinen tavallinen virhe on jättää yksikkö suoraan kovaan tuuleen. Vastatuuli vastustaa puhaltimen ilmavirtaa ja heikentää hyötysuhdetta, joten pohjoisseinä on usein hyvä valinta: tuuli on tyypillisesti heikompi eikä suora auringonpaiste häiritse. Vältä myös liian matalaa asennusta ja kapeaa katosta, joka pakottaa lämpimän tai jäätävän ilman kiertämään takaisin.

Oikea sijoitus ja tukeva teline pitävät ulkoyksikön käynnissä myös pakkasilla. Löydät sopivat ilmalämpöpumput ja asennustarvikkeet Sähkötarvike.com-verkkokaupassa.