Minkä tehoinen ilmalämpöpumppu tarvitaan?

Ilmalämpöpumpun teho valitaan talon lämpöhäviön mukaan, ei pelkän neliömäärän perusteella. Tavanomaisesti eristetyssä pientalossa ohjearvo on noin 60-65 wattia lattianeliötä kohti, eli 100 neliön koti tarvitsee kovimmilla pakkasilla noin 6 kW lämmitystehoa. Hyvin eristetyssä uudehkossa talossa riittää usein 40-50 W/m², kun taas heikosti eristetyssä vanhassa talossa tarve voi nousta 80-100 wattiin neliötä kohti. Yhtä tärkeää on se, toimiiko laite kodin päälämmittimenä vai vanhan järjestelmän tukena. Laskelma antaa lähtökohdan, mutta lopullinen teholuokka ratkeaa vasta kun mukaan otetaan pakkasteho, sijainti ja pohjaratkaisu.

Miten lasket kotisi lämmitystehon tarpeen?

Kerro lämmitettävät lattianeliöt eristystasoa vastaavalla wattiluvulla, niin saat suuntaa antavan tehontarpeen. Jos huonekorkeus poikkeaa tavanomaisesta, laskenta kannattaa tehdä tilavuuden mukaan noin 25 watilla kuutiometriä kohti.

• 100 m² normaalisti eristetty talo: 100 × 60 W = noin 6 kW
• 100 m² hyvin eristetty uudehko talo: 100 × 45 W = noin 4,5 kW
• 100 m² heikosti eristetty vanha talo: 100 × 90 W = noin 9 kW

Ero on kaksinkertainen, vaikka neliöt ovat samat. Siksi pelkkä pinta-ala ei riitä valintaperusteeksi. Suomen oloissa 5 kW laite soveltuu käytännössä enintään noin 80 neliön tilaan, 6,5 kW luokka 80-120 neliöön ja 8,3 kW noin 180 neliöön asti. Valmistajien esitteissä ilmoitetut tilasuositukset ovat usein selvästi suurempia, koska ne on laadittu leudompiin ilmastoihin.

Miksi ilmalämpöpumpun nimellisteho ei kerro pakkastehoa?

Nimellisteho mitataan lämpimässä ulkoilmassa, mutta lämmitystä tarvitaan pakkasella, jolloin laitteen antama teho on selvästi pienempi. Ilmalämpöpumppu ottaa lämmön ulkoilmasta, joten kylmenevä ilma vie samalla pohjan sen tuotolta.

Motivan mukaan noin -20 asteen pakkasella pientalokokoluokan ilmalämpöpumpun lämpöteho on usein enää noin 1,5 kW tai sen alle. Se ei riitä täyden sisälämpötilan ylläpitoon, ja lisäksi sulatusjaksot vievät osan laitteen toiminta-ajasta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sähkölämmitteisessä talossa ilmalämpöpumppu mitoitetaan kattamaan valtaosa lämmityskaudesta, ei kylmintä yksittäistä viikkoa. Tukilämmitykseen riittää usein muutama sähköpatteri, jotka otetaan käyttöön vain kovimmiksi pakkasjaksoiksi.

Vaikuttavatko sijainti ja pohjaratkaisu teholuokkaan?

Kyllä, molemmat voivat siirtää valinnan kokonaisen teholuokan verran. Sama 120 neliön talo voi selvitä Helsingissä 6,5 kW laitteella, mutta tarvita Rovaniemellä 8 kW laitteen kestääkseen pisimmät pakkasjaksot.

Pohjaratkaisu vaikuttaa eri tavalla: se ei muuta talon lämpöhäviötä, mutta ratkaisee pääseekö lämpö leviämään. Avoimessa yksitasoisessa pohjassa yksi sisäyksikkö kattaa suuren alan. Sokkeloisessa tai monikerroksisessa talossa lämpö jää helposti yhteen huoneeseen, vaikka teho olisi laskennallisesti oikea. Motiva suosittelee tällaisessa kohteessa sisäyksikön asentamista keskimmäiseen kerrokseen portaikon tuntumaan tai olohuoneeseen, jolloin lämpö nousee kohtuullisen hyvin myös ylempään kerrokseen. Vaihtoehtona on kaksi pienempää sisäyksikköä yhden suuren sijaan.

Onko ali- vai ylimitoitus pahempi virhe?

Alimitoitus näkyy heti asumismukavuudessa, ylimitoitus taas hyötysuhteessa ja hankintahinnassa. Liian pieni laite käy jatkuvasti täydellä teholla, kun taas liian suuri käy lyhyitä jaksoja, ja molemmat heikentävät hyötysuhdetta.

Jos tehontarve osuu kahden teholuokan väliin sähkölämmitteisessä talossa, kannattaa valita isompi. Invertteritekniikalla toimiva laite säätää tehoaan portaattomasti, joten pieni ylimitoitus haittaa vähemmän kuin se, ettei teho riitä juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan. Kahta teholuokkaa suurempaan ei silti ole syytä hypätä, koska jatkuva pätkäkäynti kuluttaa kompressoria.

Teholuokan rinnalla kannattaa katsoa SCOP-lukua, joka kertoo koko lämmityskauden keskimääräisen hyötysuhteen. Hetkellinen COP-arvo kuvaa vain yhtä lämpötilaa, joten vertailussa SCOP on käyttökelpoisempi. Motivan koordinoimassa Elvari-tutkimuksessa ilmalämpöpumpun keskimääräinen säästö sähkölämmitystaloissa oli noin 3 000 kWh vuodessa, mutta vaihtelu talojen välillä oli hyvin suurta - juuri mitoitus ja sijoitus selittävät suuren osan erosta.

Teholuokan lisäksi kannattaa tarkistaa laitteen ilmoitettu lämpöteho kylmissä ulkolämpötiloissa, sillä erot mallien välillä ovat suuria. Löydät sopivan vaihtoehdon ilmalämpöpumpuista ja tarvikkeista Sähkötarvike.com-verkkokaupassa.